




Nelosluokan pojat esittivät sketsejä ja muut kolmosten tyttöjen kanssa näytelmän Kultainen päiväkirja.
Nykyaikainen vappu on leimallisesti kaupunkilainen juhla. Vappua on kuitenkin vanhastaan vietetty maaseudullakin sekä talonpoikaston että herrasväen piirissä. Vappuun yhdistettiin yleensäkin pyhäpäiviä koskevia työkieltoja, sillä vapulla oli Valburgin muistopäivänä myös vanhaa kirkollista luonnetta. Maaseudun pidettiin vappuisin kutsuja. Nämä perinteet eivät kuitenkaan olennaisesti vaikuttaneet 1900-luvulla kehittyneeseen vapun juhlintaan.
Ylioppilaiden vapunvieton eräänä lähtökohtana oli eteläisen Ruotsin kansanomainen vappu. Vappuna oli tapana syödä ja juoda runsaasti: sanottiin, että näin saadaan voimia tulevan kesän varalle. Kaupunkien killat ja ammattikunnat pitivät vappua kokous- ja kestipäivänään, ja myös maaseudulla pidettiin kyläkokouksia. Nuoret miehet myös kiersivät talosta toiseen laulamassa kevään tuloa.
Vuonna 1944 Suomessa säädettiin nykyisin voimassa oleva laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijöiden vapaapäiväksi eräissä tapauksissa. Jo sitä ennen päivä oli kuitenkin käytännössä ollut monilla työpaikoilla ja muun muassa kouluissa vapaapäivä.
Vappuna Suomessa juodaan simaa, syödään munkkeja, nakkeja ja perunasalaattia.